Pyyntikausi alkaa 1.5. ja päättyy 30.4. 

Rantarauha

Mikkelin osakaskunnan alueella on runsaasti ranta-asustusta, joka tulee kalastaessa huomioida. Muista ”rantarauha” ja kunnioita luontoa ja kanssaliikkujia. Suositus on pitää 100 m etäisyyttä asuttuun rantaan ja 50 m merkittyyn pyydykseen.

Pyydyskalastajat muistakaa merkitä pyydyksenne oikein. Pyydysten asettamisessa pitää huomioida vesiliikenne tarkoin. Katso tarkat ohjeet pyydysten merkinnöistä kohdasta Kalastus-Merkitse pyydyksesi oikein.

Polttomoottoreiden käyttö vesialueilla

Polttomoottoreiden käytöstä on keskinäisellä sopimuksella luovuttu aiemmin seuraavissa järvissä: Herajärvi ja Kernuu.

Roskaton liikkuminen vesialueella

Kalastamisella on ympäristövaikutuksia, joihin jokainen voi vaikuttaa. Luonto kiittää, kun tuot roskat jätteenkeräyspisteisiin. Vie mennessäsi se minkä tuot tullessasi. Kalastaja ei jätä jälkeä vesistöihin ja luontoon.

Ohjeita vastuulliselle kalastajalle

Jokaisen kalastajan velvollisuus on huolehtia saaliskalan asianmukaisesta ja kunnioittavasta käsittelystä. Suomen lainsäädäntö kieltää aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kärsimystä. Kaikkien kalastajien tulee siis jo lain velvoittamina tietää, miten saaliiksi saadun kalan kanssa toimitaan riippumatta siitä, aikooko saaliinsa vapauttaa vai ottaa ruokakalaksi.

Saaliin vapauttaminen

Kalastajan on lähes mahdotonta valita esimerkiksi koukkuun tarttuvan kalan lajia tai kokoa. Kalojen vapauttaminen koskeekin käytännössä kaikkia kalastajia. Valikoivaan kalastukseen kuuluu alamittaisten kalojen vapauttamisen lisäksi myös ylämittaisten, eli isokokoisten kalayksilöiden vapauttaminen. Isokokoiset yksilöt ovat kalapopulaation kannalta arvokkaita, koska ne tyypillisesti kykenevät tuottamaan elinkykyisempiä jälkeläisiä kuin pienemmät lajitoverinsa, ja siten turvaavat kalakannan säilymisen elinvoimaisena.

VAPAUTTAMINEN VAPAVÄLINEILLÄ KALASTETTAESSA

Välineet

• Kalastusvälineet tulisi aina valita tavoitellulle kalalajille sopivaksi. Kalastusvälineiden oikealla valinnalla voi vähentää kalojen vapautustarvetta ja myös helpottaa kalojen vapauttamista.
• Viehekalastuksessa kannattaa vähentää koukkujen määrää sekä suosia väkäsettömiä koukkuja.
• Kalastuksessa käytettävän haavin tulee olla riittävän suuri ja solmuttomasta havaksesta valmistettu. Suositeltavia ovat kumimaisesta materiaalista valmistetut haavipussit.
• Viehekalastajan perusvälineisiin tulee kuulua riittävän isot ja tukevat pihdit koukun irrottamiseksi kalasta. Hauenkalastajilla tulisi lisäksi olla koukun katkaisemiseen soveltuvat pihdit. Kalastustarvikeliikkeissä on myytävänä useita eri mallisia koukunirrottajia.

Väsytys ja kalan irrotus

• Viehekalastuksessa kalan väsytys tulee tehdä määrätietoisesti, mutta turhaa repimistä välttäen. Erityisesti lämpimän veden aikaan pitkää väsytystä tulee välttää.
• Kalan vapautus on mahdollisuuksien mukaan tehtävä vedessä. Koukku irrotetaan vääntämällä se tulosuuntaan päin. Halutessaan apuna voi käyttää kidanavaajaa, joita saa kalastustarvikeliikkeistä.
• Mikäli irrotusta ei ole mahdollista tehdä vedessä, kala nostetaan tasaiselle ja kostealle alustalle, käsitellään märin käsin ja irrotetaan viivyttelemättä. Kalastustarvikeliikkeet myyvät myös vapautusmattoja, joilla kalaa voidaan käsitellä suomupeitettä vahingoittamatta.

Vapautus

• Vapautettavaa kalaa voi tukea vedessä kevyesti kahdella kädellä sen aikaa, kunnes kala on riittävästi elpynyt ja haluaa lähteä uimaan. Virtavedessä kalan pää käännetään ylävirtaan päin. Kalaa ei tarvitse liikuttaa elvytyksen aikana, liike vain lisää kalan stressiä.
• Lisäohjeita kalan vapauttamiseen (vapaa-ajankalastaja.fi).

SAALIIN VALIKOINTI JA VAPAUTTAMINEN PYYDYSKALASTUKSESSA

Välineet ja kalastuspaikka

• Pyydyskalastuksessa välineiden ja kalastuspaikan valinnan merkitys korostuu. Verkkoon menneen kalan elävänä vapauttaminen on usein vaikeaa, mutta saaliin valikoitumiseen voi vaikuttaa ennalta esimerkiksi valitsemalla solmuväliltään oikeanlainen verkko. Useilla vesialueilla onkin asetettu kalastajaa sitovia solmuvälirajoituksia. Varmistathan aina pyyntivetesi kalastusrajoitukset etukäteen!
• Verkon solmuvälillä voidaan vaikuttaa saaliiskalojen kokoon, mutta ei verkkoon menevään kalalajiin. Kalastajan tulisi siis tuntea haluamansa saaliskalan vuotuista käyttäytymistä ja vähentää epätoivotun saaliin määrää valitsemalla välineet ja pyyntipaikka huolella.
• Petokalakantojen kannalta erityisen haitallista on kalastaminen niin kutsutuilla välikoon verkoilla, joiden solmuväli on 25-49 mm. Vastuullinen verkkokalastaja valitsee aina mieluummin hiukan liian harvan kuin liian tiheän verkon.
• Katiskat ja rysät ovat suositeltavia pyydyksiä, sillä niistä saaliin valikointi ja ylimääräisen saaliin vapauttaminen onnistuu helposti ja kalaa vaurioittamatta.

Pyydysten kokeminen

• Mitä vähemmän aikaa kala on ollut pyydyksessä, sitä todennäköisemmin myös elävänä vapauttaminen on mahdollista. Riittävän tiheä kokemisväli varmistaa myös saaliin säilymisen hyvälaatuisena.
• Veden lämpötila vaikuttaa oleellisesti pyydysten kokemisväliin. Talviverkoissa kalat säilyvät ravinnoksi kelpaavina useita päiviä, mutta kesällä pintaan laskettuun muikkuverkkoon uineet kalat kuolevat ja pilaantuvat jo tunneissa.

Pyydyksestä vapauttaminen

• Kalan vapauttamisessa tulee välttää turhaa käsittelyä ja mahdollisuuksien mukaan myös kalan nostamista vedestä.
• Vapautettavaa kalaa voi pyydyksestä irrottamisen jälkeen tarvittaessa tukea vedessä käsin elpymisen ajan. Kala lähtee uimaan elvyttyään. Kalaa ei tarvitse liikuttaa elvytyksen aikana, liike vain lisää kalan stressiä
• Kalastusasetuksen mukaan myös kuolleet, pyyntimittaa pienemmät kalat tulee vapauttaa veteen. Kalastajalla ei siis saa olla alamittaista saalista missään tilanteessa hallussaan.
• Vastuullisen verkkokalastajan opas (issuu.com, avautuu uuteen välilehteen).

Vaikkei kalaonni suosisi – ei hätää, Mikkeliläiset ruokaliikkeet ja kauppahallin kalakauppa tarjoavat palveluitaan.